Avioero ja lapsen asioista päättäminen

Avioero

Voit hakea avioeroa yksin tai yhdessä puolisosi kanssa. Avioeroa haetaan kirjallisesti käräjäoikeudelta. Avioerossa noudatetaan avioliittolakia.

Avopuolisoiden ero

Avopuolisoiden erotessa avioliittolakia ei noudateta. Mikäli avopuolisot ovat tehneet sopimuksen avoeron varalta, noudatetaan erossa sopimuksen ehtoja. Jos avopuolisoilla on lapsia, noudatetaan lasten osalta samoja sääntöjä ja periaatteita kuin avioerossa. Avoliiton purkautumisesta on myös annettu vuonna 2011 uusi laki, ns. avoliittolaki, joka säätelee avopuolisoiden omaisuuden jakamista erotilanteessa.

Lapsen asioista päättäminen erotilanteessa

Vanhemmat päättävät erosta huolimatta edelleen yhdessä kaikista lapseen liittyvistä kysymyksistä. Lapsen asioista ei siis ole välttämätöntä sopia mitään kirjallisesti vaan vanhemmat voivat edelleenkin hoitaa ne yhdessä ja vapaamuotoisesti, mikäli siihen pystyvät – ja varsinkin jos uskovat, että sopu säilyy vastaisuudessakin. Vaikka avioero tarkoittaa aina suurta mullistusta koko perheelle, ei sen silti tarvitse automaattisesti tarkoittaa sitä, että lapsen asioista ei voitaisi jatkossakin sopia hyvässä yhteisymmärryksessä vanhempien kesken.

On kuitenkin inhimillistä, että avioero voi aiheuttaa vakavaakin erimielisyyttä siitä, miten uudessa elämäntilanteessa tulisi toimia lasta koskevissa kysymyksissä. Yksi yleisimmistä riidan aiheuttajista on asumiskysymys: kumman vanhemman luona lapsi pääasiallisesti asuu eli kumpi vanhemmista jää lähivanhemmaksi ja kumpi etävanhemmaksi vai päädytäänkö ns. vuoroasumisjärjestelyyn jolloin lapsi asuu kummankin vanhemman luona yhtä paljon.

Riitaa aiheuttavat helposti myös elatusapukysymykset ja varsinkin maksettavan elatusavun oikea määrä ja sen laskemistapa. Yleinen riidan aihe on myös huoltajuuteen liittyvät kysymykset.

On lisäksi huomattava, että vaikka lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta ei ole pakko tehdä kirjallista sopimusta, eikä liioin vahvistuttaa tehtyä sopimusta sosiaalilautakunnalla, on sopimus täytäntöönpanokelpoinen vain, jos se on sosiaalilautakunnan tai käräjäoikeuden vahvistama. Lapsen elatusavun osalta laki edellyttää samoin, että sitä koskeva sopimus tehdään kirjallisesti ja vahvistetaan sosiaalilautakunnalla ollakseen täytäntöönpantavissa.

Mahdollisissa riitatilanteissa ja varsinkin tulevien kiistojen ehkäisemisessä juridisesti pätevästi tehty lapsen huolto- ja tapaamissopimus sekä elatusapusopimus onkin  tärkeässä osassa.

Lastenvalvojan rooli lapsen asioista sopimisessa

Erimielisyystilanteissa vanhemmat voivat kääntyä kunnan tai kaupungin lastenvalvojan puoleen. Lastenvalvojalla ei kuitenkaan ole määräysvaltaa lasta koskevissa kysymyksissä, vaan lastenvalvoja voi ainoastaan toimia vanhempien yhteisymmärryksessä päättämien kysymysten vahvistajana.

Lastenvalvoja ei siis voi päättää lapsen asioista toisin kuin mitä vanhemmat ovat keskenään sopineet. Lastenvalvoja voi kuitenkin kirjata sopimukseksi vanhempien päätökset esimerkiksi lapsen asumisjärjestelyistä, elatusavun määrästä ja muista tärkeistä kysymyksistä.

Lastenvalvoja voi sitä vastoin jättää vahvistamatta vanhempien keskenään tekemän sopimuksen jos katsoo, että se on lapsen edun vastainen.

Huoltajuus-, elatusapu- ja tapaamisriita sekä lakiasiaintoimiston apu

Mikäli vanhemmat ovat keskenään hyvin erimielisiä lapsen elämän järjestämisestä, kuten huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatusavusta, on vanhempien hyvä kääntyä lakiasiaintoimiston ja asiaan perehtyneen lakimiehen puoleen. Lakimies pyrkiikin aina ensisijaisesti aikaansaamaan sovinnon vanhempien välille, jotta oikeudenkäynniltä vältyttäisiin.

Lakimiehen mukaantulo voikin parhaimmillaan edesauttaa vanhempien välisen sovinnon syntymistä ja ehkäistä lapsen huoltajuus- ja tapaamiskiistan kehittymisen täysimittaiseksi oikeudenkäynniksi.

Ammattitaitoinen lakimies pyrkii myös aina lapsen huolto-, elatus- ja tapaamiskiistassa ottamaan huomioon paitsi edustamansa vanhemman edun, myös lapsen edun. Hyvä lakimies voi lisäksi auttaa päämiestään huomaamaan, mikäli huoltajuus- ja tapaamiskiistaa rasittavat sellaiset vanhemman negatiiviset tunteet entistä puolisoaan kohtaan, jotka eivät saisi vaikuttaa kun pyritään päättämään lapsen parhaasta.

Lakimiehen ja lakiasiaintoimiston puoleen kääntymistä on siten turha aristella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää »