Lapsen huoltajuus-, tapaamisoikeus- ja elatusapuriita ja oikeudenkäynti

Oikeudenkäynti lapsiasioissa

Aina vanhempien ei ole mahdollista päästä sovintoon lapsen asioiden järjestämisestä, vaikka parhaansa yrittäisivätkin. Silloin yhtenä vaihtoehtona on kiistan saattaminen lapsen kotipaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Oikeudenkäynti voikin usein olla ainoa toimiva keino ratkaista vakavat lasta koskevat kiistat, sillä lastenvalvojalla ei ole käräjäoikeuden kaltaista valtaa tehdä riitaisten vanhempien puolesta päätöksiä lapsen asumisesta, huollosta tai elatusavusta.

Lapsen huoltajuus-, elatusapu- ja tapaamisoikeusriita on kuitenkin aina raskas prosessi. Niitä koskeva oikeudenkäynti sisältääkin usein vähintään kaksi erillistä oikeuden istuntoa (valmisteluistunto ja pääkäsittely). Näiden istuntojen välissä voi kulua useita kuukausia, yleensä siitä syystä, että asia siirretään sosiaaliviranomaisille olosuhdeselvityksen tekemistä varten heti valmisteluistunnon jälkeen.

Oikeudenkäynti voi siten kestää varsin kauan ja oikeudenkäynnin kulut voivat myös olla huomattavia. Usein oikeudenkäynti on silti toimivin keino lapsen asioiden järjestämiseksi, joten oikeudenkäyntiä ei myöskään tule turhaan aristella.

Vanhempien sovinto

Vanhemmat voivat oikeudenkäynnin aikana tehdä missä vaiheessa tahansa sopimuksen lapsen asioiden järjestämisestä.

Käräjäoikeus vahvistaa tällaisen lapsen asioita koskevan sopimuksen, mikäli se ei ole lapsen edun vastainen. Käräjäoikeuden vahvistama sopimus vastaa käräjäoikeuden antamaa päästöstä asiassa.

Olosuhdeselvitys

Oikeudenkäyntiin liittyy usein olennaisena osana ns. olosuhdeselvityksen tekeminen vanhemmista, heidän asuinolosuhteistaan sekä vanhempien suhteesta lapseen. Myös muut tekijät voidaan ottaa olosuhdeselvityksessä huomioon.

Olosuhdeselvityksen tekee lapsen asuinpaikkakunnan sosiaaliviranomainen. Useimmiten osana olosuhdeselvitystä vanhemmat tapaavat sosiaaliviranomaiset ensin yhdessä, kertaalleen yksin sekä niin, että sosiaaliviranomaiset käyvät kummankin vanhemman kotona kun lapsi ja mahdollinen muu perhe on paikalla.

Olosuhdeselvitys voi ehkä tuntua vanhemmasta aluksi yksityiselämän loukkaamiselta, kuitenkin parhaimmillaan sosiaaliviranomaiset pystyvät antamaan olosuhdeselvityksen tekemisen aikana koko perheelle sen tarvitsemaa tukea ja neuvoa.

Tuomioistuin ottaa päätöksessään huomioon tehdyn olosuhdeselityksen, mutta ei ole siinä esitettyyn millään lailla sidottu.

Lapsen kuuleminen

Tuomioistuin kuulee usein myös lasta, mikäli lapsen kehitysaste sen sallii. 12 vuotta täyttänyttä lasta kuullaan yleeensä aina.

On kuitenkin huomioitava, että yli 12-vuotiaskaan lapsi ei milloinkaan päätä itse omasta asuinpaikastaan, vaan tuomioistuin ratkaisee lapsen asuinpaikan aina lapsen etu huomioiden. Siten 12 vuotta täyttänytkin lapsi voi joutua asumaan toisen vanhemman luokse kuin mitä itse on toivonut.

Väliaikaismääräys

Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva riita on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lisäksi erityisestä syystä tuomioistuin voi päättää kenelle lapsen huolto uskotaan kunnes asia ratkaistaan lopullisesti.

Väliaikaismääräys annetaan usein heti valmisteluistunnon jälkeen. Väliaikaismääräys on voimassa kunnes tuomioistuin antaa lopullisen päätöksensä asiassa.

Mikäli sinua uhkaa lapsen huoltajuus-, elatusapu- tai tapaamiskiista, ja sovinnollisen ratkaisun aikaansaaminen omin voimin tuntuu vaikealta, käänny rohkeasti lakiasiaintoimiston puoleen. Me autamme sinua omalta osaltamme vaikeassa elämäntilanteessasi.

Ota yhteyttä ja kysy lisää »